URHO KEKKOSEN KANSALLISPUISTO
(lähde: Metsähallitus)

Urho Kekkosen puiston vaakuna
Urho Kekkosen puiston vaakuna

Sijaintikunnat Sodankylä, Savukoski ja Inari
Pinta-ala 2550 km2, perustettu 1983

        Urho Kekkosen kansallispuisto on pinta-alaltaan Suomen toiseksi suurin luonnonsuojelualue. Se ulottuu Raututuntureiden- Saariselän alueelta Savukosken laajoihin metsiin ja Nuorttijoelle. Kansallispuisto perustettiin suojelemaan Metsä-Lapin ja Perä-Pohjolan metsä-, suo- ja tunturiluontoa ja erityisesti turvaamaan luontaiselinkeinojen, lähinnä porotalouden sekä perinteisen retkeilyn edellytykset.
Sokosti ja Luirojärvi
Sokosti ja Luirojärvi
        Puiston pohjoisosa on tunturierämaata, jolle kurut, jyrkänteet ja rakat ovat tyypillisiä. Seutu on kasvillisuudeltaan varsin karua. Kasvilajeja on suhteellisen vähän ja vaateliaita lajeja esiintyy vain purojen ja jokien varsilla. Puuttomia tunturikankaita on runsaasti; tuntureiden koivikot ovat kuivia ja yleensä jäkäläpohjaisia. Vaihtelua luontoon ja maisemaan tuovat Lutto- ja Suomujoki sivuhaaroineen. Tunnetuimpia nähtävyyksiä ja retkeilykohteita ovat mainitut jokilaaksot, Luirojärvi sekä puiston korkein tunturi Sokosti. Helposti tavoitettavia näköalapaikkoja ovat esimerkiksi Kiilopään huippu sekä Kaunispää puiston rajan ulkopuolella.
Suoita Tankavaaran lähellä-UKK:n lounaan osa
Suoita Tankavaaran lähellä-UKK:n lounaan osa
        Puiston lounaisosassa on metsien lisäksi laajoja aapasuoalueita, joilla pesii runsas linnusto. Lintujen pesimäaikaan soilla kulkemista on rajoitettu ja muutoinkin seutu on hyvin vaikeakulkuista.
        Eteläosa on tyypillistä metsäerämaata yksittäisine tuntureineen, männiköineen ja paksusammalkuusikoineen. Täällä viihtyvät monet eläinlajit, jotka suosivat elinympäristönään vanhoja luonnontilaisia metsiä.
        Ihmisen varhaisimmista toimista puiston alueella ovat muistona peurahaudat, poroaidat, kämpät ja entisöidyt kolttakentät. Poronhoito on nykyisinkin puiston keskeinen elinkeino ja tulee säilyttämään erityisaseman puiston toiminnassa.
UKK-puiston alku Kiilopään luona
UKK-puiston alku Kiilopään luona
        Urho Kekkosen kansallispuisto tarjoaa kaikkina vuodenaikoina hyvät mahdollisuudet retkeilyyn. Puiston erämaisissa osissa on mahdollista tehdä pitkiä ja vaativia eräretkiä, mutta toisaalta puiston länsiosan viitoitetulla lähialueella on kokemattomankin helppo kulkea. Suosittu reitti on esimerkiksi noin viikon vaellus Kiilopää-Suomunruoktu-Tuiskukuru-Luirojärvi-Lankojärvi-Rautulampi-Kiilopää. Talvella Saariselän, Kiilopään ja Tankavaaran ympäristöissä on yli 200 km huollettuja latuja. Koilliskairan ja Savukosken luontokeskukset näyttelyineen ja diaohjelmineen ovat sopivia päiväretkikohteita kaikenikäisille.
UKK-puiston

UKK-puiston

  • Kulkuyhteydet Urho Kekkosen kansallispuistoon:
    • Useita päivittäisiä linja-autovuoroja välillä Rovaniemi - Sodankylä - Vuotso - Tankavaara - Kakslauttanen (Kiilopää) - Saariselkä - Ivalo E 75 tietä (entinen valtatie 4), bussit ovat jatkoyhteyksiä Rovaniemelle saapuvilta junilta ja lennoilta.
    • Ivaloon saapuvilta lennoilta on bussiyhteys Saariselälle ja Kiilopäälle. Arkisin linja-autoyhteys Ivalosta Raja-Jooseppiin.
    • Kemijärveltä arkisin yhteys Savukoskelle ja edelleen Tulppioon, mistä puiston rajalle Nuorttijokivarren polkua noin 15 km.
    • Omalla autolla pääsee puiston läheisyyteen metsäautoteitä pitkin. Pysäköintipaikat ja opastustaulut Luttojoella (Raja-Jooseppi), Aittajärvellä (kulku Kuutuan metsäautotietä, haarautuu valtatieltä n. 17 km Ivalon eteläpuolella) ja Kemihaarassa.

  • Palvelut:
    • Kansallispuiston lähialueen polut on viitoitettu, mutta erämaassa tarvitsee aina kartan ja kompassin.
    • Koilliskairan luontokeskus on Tankavaarassa Kultakylän naapurina.
    • Savukosken luontokeskus Savukosken kirkonkylällä.
    • Luulammen opastustuvalla toimii kevään hiihtosesongin aikana kahvila.
    • Kiilopäällä ja Tankavaarassa luontopolut (1 km, 3 km ja 6 km). Saariselällä kaksi luontopolkua (2,5 ja 6 km).

  • Kalastus Urho Kekkosen kansallispuistossa
    • Puisto on jaettu kolmeen virkistyskalastusalueeseen, joille myydään lupia vuorovuosina. Vuonna 2002 on vuorossa Suomujoen alue.
    • Osaksi puistossa ovat Ylä-Lapin erämaa-alueen sekä Nuorttijoen virkistyskalastusalueet, joille lupia myydään vuosittain.

  • Urho Kekkosen kansallispuiston kartat ja muu aineisto:
    • Ulkoilukartta 1:100 000 Koilliskaira, Savukoski-Tuntsa
      Ulkoilukartta 1:50 000 Kaunispää-Kiilopää, Sompio-Kiilopää ja Sokosti-Suomujoki

  • Majoitus Urho Kekkosen kansallispuistossa:
    • Autio- ja varaustuvat : 30 (30 AT/12VT)
      • Varauskammit: 5
      • Avoimet saunat: 7
    • Lisäät tiedot (Autiotuvat on-line):
    • Telttailu sallittu tulentekopaikoilla, joita on liki 200
    • Varaustuvan hinta on kaikille 9 euroa/yö/petipaikka, lapsi- ja ryhmäalennusta ei ole
    • Varauskammien hinnat: iso varauskammi 34 euroa/yö ja pieni kammi 17 euroa/yö
    • Lapin paliskunnan omistama Niilanpää ei ole retkeilijöiden käytössä, koska sitä tarvitaan poronhoitotöiden tukikohdaksi.
    • Saariselällä, Kiilopäällä ja Tankavaarassa on runsaasti majoitus- ja matkailupalveluita, majoitusta löytyy myös Savukoskelta ja Tulppiosta.